Kuukauden Golffari05/2009 | Risto Asikainen tuntee golfin ja kentät
Asikaisen perhe on VG:n kanta-asiakas. Kantaisä Risto aloitti golfin vuonna 1998, runsaat 10 vuotta sitten Kahilanniemessä. Työnantaja Kemira GrowHow vei työntekijänsä Pietu Ahokkaan oppiin ja sen kurssin myötä meni liikuntakalenteri uusiksi. Läpi elämän seuranneet jalkapallo ja kaukalopallo vaihtuivat pienemmän pallon lyömiseen. Ja lyödähän Risto osaa. Tasoitus on pudonnut alle seiskan. Etelä-Saimaa golfkenttä on mainio pelialusta Ristolle, koska hän viihtyy kapeilla väylillä. Lyhyt backswing tuottaa kaupungin suorimman driven. Sen lisäksi Risto on niin hyvä puttaaja, että on suosittu scramble-kaveri.
Golf on myös ammatti Ristolle. Työnantaja on vaihtunut Kemira GrowHowsta Yaraan ja sieltä Bernerille. Työ on kuitenkin pysynyt samana. 90 % Suomen golfkentistä ostaa Ristolta lannoitteensa, niin myös Viipurin Golf. Talvet kuluvat auton ratissa Leviltä Hankoon Vaasasta Joensuuhun ja kaikkea siltä väliltä. Lähes kaikki Suomen kentät nähneenä ja pelanneena Risto on myös melkoinen asiantuntija, kun heinä pitää saada voimaan hyvin. Tätä asiantuntemusta hän ei epäröi antaa muiden käyttöön. Ulkomaisia kenttiä hän arvioi kiertäneensä ainakin 200 kertaa ympäri maailman.
Perheessä on muitakin alan harrastajia. Pojat Teemu ja Jonne ovat aktiivisia golfareita, Jonne jopa aikoo mennä golfissa niin pitkälle kuin pääsee. Taskussa on jo yksi Suomen mestaruus. Yksi pojista ja vaimo ovat lyöneet palloa, mutta jättäneet sen homman ainakin vielä muille. Risto ja Teemu ovat tuttu näky joukkueena seuran mittelöissä.
Risto on myös Jonnen vt. manageri. Tuleva ammattilainen tarvitsee vankan taustan, jota Risto pyrkii rakentamaan omien verkostojensa kautta.
Monesti sanotaan, että kentällä ei ole hauskaa kuin silloin, kun pallo menee sinne, mihin lyöjä tahtoo. Riston kohdalla on toisin. Mikään ei tunnu hetkauttavan peruspositiivista golfaria. Hihitys seuraa mukana metsäänkin (minne Risto ei koskaan lyö).
Kapteeni Vellu Taimisto luonnehtii pelikaveriaan osuvasti:
”Löin palloa ja Risto sanoi, että hieno lyönti. Tulin pallolle ja näin sen olevan kunnon ryteikössä. Totesin Ristolle, että hyvin näit, kun kehuit. Risto totesi, että kyllä hän sen näki metsään menevän, mutta kehui siksi, että lyöjälle tulisi hyvä mieli!”
(kp) |
|